Eläinlääkärissä

20161125_103909-2Kävin tänään mamman kanssa uudessa eläinlääkärissä. Sinne oli pitempi matka kuin vanhaan eläinlääkäriin, mutta mamma kyllästyi Evidensiasta saamaansa palveluun. Suunta otettiin Sipoon Eläinlääkäriasemalle, jota mammalle oli suositellut toisen lunnikoiran omistaja. Ja kyllähän siellä melkein viihtyi! Eläinlääkäritätikamu oli oikein mukava, vaikka silläkin oli semmoinen samanlainen pöytä kuin siellä Evidensiassakin. Mamma olisi voinut valita sellaisen eläinlääkärin, jolla ei ole kammottavaa pöytää ollenkaan!

Kaikenlaista kummallista se eläinlääkäritätikamu mammalle jutteli: oli albumiinit hivenen matalalla, kokonaisprotskut viitearvoissa, haima-arvot aavistuksen koholla, mutta yleisesti ottaen näytteiden mukaan tilanteeni on balanssissa (mikä ihme se semmoinen paikka on?). Sen kaiken se eläinlääkäritätikamu osasi kertoa sen jälkeen, kun oli ensin tökkinyt minua pistäväisellä. Siitä en tykännyt yhtään, mutta se eläinlääkäritätikamu antoi sen jälkeen herrrrrkullisen nappulan. Siksipä koko loppuajan tarkastelin tiukasti, missä se eläinlääkäritätikamu menee – josko vaikka tipahtaisi toinenkin herkkunappula. Ja tipahtihan se – heti sen jälkeen, kun eläinlääkäritätikamu oli ensin tökkinyt minua toisella pistäväisellä molempiin takajalkoihin (B12-vitamiini, tuttu juttu).

20161125_103808-2

Hoito-ohjeita muutettiin hieman. Eläinlääkäritätikamu ajatteli, että voisi kokeilla sellaista kummallista hypoallergiaruokaa, koska arvoissa ei ollut mitään hälyttävää – ja kun ei se oikein se Evidensiasta saatu loufättiruoka imeytynyt ollenkaan, vaan kakkasin ulos kaiken, minkä söinkin. Antibiootit ja kortisoni jatketaan normaalisti, samoin lisävitamiini, se monikoira. Siihen vielä lisäksi E-vitamiinia tukemaan terveysjärjestelmää (mamman korjaus: immuunipuolustusjärjestelmää) ja Colaidia tukemaan vatsan tasapainoa (sitä kuulemma käytetään paljon sellaisilla isoilla pystykorvaisilla paimenkoirilla, joiden nimi on joko Poliisikoirarex tai Susikoiraroi, ei kuitenkaan Kiira-kamu).

Kaiken kaikkiaan mamma oli tyytyväinen tämän päivän uutisiin. Painoa minulla on liian vähän (vain 4 kg!), mutta mamma toivoo, että uuden ruoan myötä se lähtisi nousuun. Valitettavasti uusi ruoka pitää aloittaa niin hissukseen, että montaa nappulaa en tänään ole saanut. Sen sijaan sain onneksi edes kotiruokaa, kun tultiin kotiin. Minulla olikin jo kova nälkä, sillä niitä labrajuttuja varten minun piti paastota, toisin sanoen en saanut ruokaa kahteentoista tuntiin. Mikä kurjuus! Mikä loukkaus!

 

 

Ps. Sain nukkua viime yönä mamman ja iskän välissä sängyssä!

 

2 thoughts on “Eläinlääkärissä

Leave a Comment